torstai 31. toukokuuta 2012

Minun Päiväni 26.5.

...alkoi ihanasti oman perheen kesken, kun aamulla kuului taas taps-taps-taps ja törötiina tassutteli meidän sängyn viereen. Ei voi paremmin synttäripäivä alkaa kun omaa pientä auringonpaistetta halitellessa ;) Yhdessä aamupalalle ja sitten äippä hommin. Kauppareissu, kokkailut ja pikasiivous + siihen vielä hentoisesti venähtänyt neitosen nukutus... Kaikki kuitenkin ajallaan valmiina (myös mie ite suihkunraikkaana, tukka vaan kiinni jotta se ois illalla hyvä idea peräisin täältä; on muuten ihan loistava vinkki!!! ) ja me&i-Jenni saapui taloon. Muutamat ystävät tulivat kanssani ihastelemaan kaikkia kauniita vaatteita ja tietysti syötiin; juustosarvia ja mustikkapiirakkaa. Kyllähän sitä tuli jotain tilattuakin, mutta niitä ehken myöhemmin esillä.

Neljän jälkeen tuli Törötiinalle noutajat (mummi ja ukki), joiden matkaan pala kurkussa saattelin reippaan neitosen. Sitten kattauksen vaihto ja rakkaita ystäviä odottelemaan (edellinen illanviettomme oli menestys).

Illan teemaksi jossain vaiheessa muotoutui Desperate HouseWives/Sex and the city (jostain kumman syystä paremmin meihin sopi tuo ensimmäinen ;) ). Tytöt toivat matkassaan skumppapullon (kiitos siitä Mindelle, harmi ettet päässy) ja sillä oli hyvä alottaa ilta. Juttelin tytöille että meinaan järjestystä meillä olkkarissa vaihtaa, ja kas kummaa sehän alkoi vaihtua samointein. Ihmeitä saa aikaan neljä rouvaa, skumpalla doupattuna.



Eipähän siinä mitä, tehokasta sakkia. Telkkaritaso ja sohva siis vaihtoivat päikseen paikkoja ja kummasti tuli lisää tilaa meille elellä. Kun työt oli tehty oli aika aloittaa ne hemmottelut. Kuten kuvista näkyy me ei oltu täydessä tällingissä vielä, sillä meidän eteisessä odotti NELJÄ isoa kosmetiikkalaukkua testaajia, kiitos siitä Oriflame-edustajuuteni. Siinä oli sitten varaa valita "mitä laitetaan" kaunistukseksi.




Kauniitahan me sitten oltiinkin ;) Siitä tosin ei ole kuvaa, kuten perinteitä vaalien unohdamme sen lopputulokse kuvata, AINA.



Kuten jo edellisen käsityöpäivityksen lopussa vinkkasin niin...
Kaiken tämän ohessa tuunasin vielä itselleni
aikalailla näpsäkän topin/tunikan.  Kuosiltaan ja malliltaan kiva ginatricot olkaimeton tunika, ollut äärimmäisen vähällä huonon istuvuuden takia. Ratkaisu: Joustopitsistä painijaselkäinen "yläosakaistale" kiinni ja menoksi. Tykkään kovasti! Ja mikä parasta tää on nyt mukava päällä.




Emännät valmiina matkaan ja istuimme iltaa vielä mukavasti terassilla auringon viime säteissä. Seuraamme liittyi vielä yksi ihastuttava rouva, joten mikäs siinä ollessa. Loppuillasta ihmeteltiin Ruotsin Euroviisuvoittoa ja sitten kotiin pötköttämään. Kiitos naiset jälleen kerran olemassa olostanne ja huikeasta seurasta. Seuraavaa kertaa odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

morjens ja kiitos kommenteistasi!