maanantai 26. syyskuuta 2011

sy; sew; coser; nähen; ommella

Elikkästä näin päästiin usemmalla kielellä rakkaaseen harrastukseen ja yhteen tärkeimmistä "terapiamuodoistani" Ompeluun. Pohjustuksena kerrottakoon että aikanaan ala-asteella piti valita tekniset tai tekstiilityöt, niin tämä tyttöhän valitsi ne tekniset työt ;) kuitenkin sen verran on ollut intoa että oon oppinu ompelukonettakin käyttämään.

Ompelukone tuli lapsuudenkodissa tutuksi siitä, että iskä korjas meijän kaikki rikkoontuneet vaatteet ja lyhensi housut yms... Kyllä sitä kai itekkin opetteli siinä samalla "vanhan kunnon Husqvarnan" käyttöä. Sittemmin ompeluhommat jäi urheilun ja muutenkin menevän elämän jalkoihin mutta onneksi löysin sen uudelleen. Kipinä ompeluun on varmaan aina kuitenkin kytenyt jossain syvällä pinnan alla, esiin se kuitenkin pulpahti pikkuisen Törötiinan odotuksen myötä. Silloin päätin että haluan lapsellani käytettävän kestovaippoja (ainakin osan aikaa), jotka arvelin rohkeana tyttönä ommella ite. No siitäpä se sitten lähtikin, muutamat ensimmäisethän oli niitä testiversioita (tosin tais ne ajoittain jopa toimiakin) ja mitä enemmän ompelin sen helpommalta se alkoi tuntua.

vaipat vol.1 (jo pieneksi jääneitä) näistä nuo raidalliset on niitä testiversioita.

Sittenpä aloinkin jo ettiä kivempiä vaippakuoseja ja kangaskaupassa tuli käytyä kerran jos toisenkin. Tätä nykyä kangaskauppaan on kivempi mennä kun vaatekauppaan ;) Myös imuja vaippoihin olen ommellut ihan ite.

Vaipat ja imut.



  Ompelukonekin meni vaihtoon viime joulun alla, kun iskän sponsoroima halpis "Brother" päätti että ei toimikaan... Marssiin kauppaan (herra Iskä matkassani tietty) ja pyysin saada perushyvän koneen. Nyt miulla pöydällä surraa Husqvarna VIKING Emerald 118 ja hyvinpä surraakin.

uskollinen työkoneeni <3


Tällä hetkellä työn alla on viimeiset kestovaipat, sitten aion aloittaa Törötiinan "vaatemalliston" suunnittelun ja työstämisen. Kankaita pikkuneidin vaatteita varten on kertyny jo jonniin verrran ja sormet syyhyten ootan että pääsen värkkäämään niistä jotain mukavaa...

Vaipat vol. 2 eli tällä hetkellä käyttössä, etualalla oikealla öttömönkiäinen ja sienet uusimpia.

Mm. näistä pääsen jotain mukavaa työstämään.. Kuvassa ruskea & ruskea-turkoosi ovat merinovilla interlockia, takana erilaisia ihania velourkankaita, etualalla raidallista, pallollista ja kuvioillista trikoota ja kaiken alla taustakankaana ihana pehmeä collegekangas. kenties nämä nähtävillä toisessa muodossa jossain vaiheessa ;)     
 Näihin kuviin näihin tunnelmiin, taidanpa hilppasta tuonne ompelukoneelle kun Törötiina vielä nukkuu, josko se viimeinenkin vaippa sais ne tarrat pintaan ja sitten kaavapaperit pöllyämään. Niin ja sponsorille (iskä <3) kiitos!

perjantai 23. syyskuuta 2011

Aa aa varpaillaan...

Tänään illalla nukutin meidän törötiinaa ja siinä samalla päätin että nyt mie sen teen. Joten tässä sitä sitten ollaan :) Ystävien blogeja mie oon tirkistelly ja sitä kautta löytänyt itteni täältä ihmeellisestä maailmasta. Varovasti varpaillaan lähdin hiipimään ja kas vain, nyt sitä tässä omaan blogiin kirjoittelen. Tulevaisuudessa siis täältä voi löytää miun käsityöaskarteluiden tuotoksia, otoksia meidän vauhdikkaasta elämästä ja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Terapiamielessähän tätäkin luodaan, kuten myös käsitöitä ja musiikkia (siis en toki ite musiikkia luo, soittelen ja kuuntelen kyllä).

Tänään nettiä selaillessani löysin uutta musiikkia yhdeltä lempiartisteistani Juha Tapiolta.

Siinäpä varmaankin miun tämänhetkinen voimabiisi: Sitkeä sydän.

Terapoidaan taas pian!