ja sitten meillä puhutaan...

Hämmentävää huomata kuinka tyyppi, joka vasta oli vauva, kulkee ympäri kämppää, kantaa nukkea ja hokee "vauva, vauva". Tämä ei suinkaan ole ainoa sana, jonka Törötiina taitaa. Sanavarasto laajenee päivittäin huimaavasti; äiti, isi, vettä, ettää (=lisää), aitoo (maito), kukkuu, kaakkuu (=kiikkuu), mum (mummi), ukki, kau/kauko (kaukosäädin), Iija (Iida), kuukku (kurkku), aakaan (jalkaan), mapa/papa (napa), anna, laita, ei oo, vaippa, potta, pissa. Ihanaa on kyllä seurata miten papukaija toistelee omia sanojaan ja myös apinoi meitä vanhempia...

Touhua muutenkin riittää todella paljon ja matka taittuu juosten paikasta toiseen. Tänä aamuna piirrettiin viivoja isänpäiväkorttiin ja sitten neiti jo isi, isi- hokemaa toistellen kiipesi yläkertaan herättäämään isin. Suukkoja tältä pieneltä ihmiseltä saa vaikka kuinka ja paljon, sekä ihania tiukkoja rutistuksia.

 Neiti sai myös tänä aamuna uuden nimen isiltä: "huuliharppukostaja", kun hän oppi soittamaan Anna-kummin antamalla huuliharpulla. Voi sitä onnellista ilmettä kun itse sai äänen aikaan huuliharpusta..

rentouttavaa illanviettoa kera ihanien ystävien

Terapeuttiseen illan viettoon tarvitaan: rakkaita ystäviä <3, suuri määrä oikein maukasta ruokaa/herkkuja, jotain mukavaa toimintaa, saunomista ja naurua! Näistä koostui meidän ihana lauantai-iltamme.

Päivän aloitin kotona Törötiinan seurassa mutta päiväunten koittaessa hiivini ystävän kanssa kaupungille humputtelemaan (kävi ystävän kukkarolle kalliimmaksi kuin minun; kotiin kannoin 15 euron farkut). Sitten kotona viettämään laatuaikaa taas touhukkaan Törötiinan kanssa ja vaille neljä pikainen pakkailu ja kuskin rooliin hyppääminen.

Auliisti olin luvannut toimia kuskina mennen tullen, joten eikun tytöt kyytiin ja kaupan kautta illanviettoon. Pitkin viikkoa oltiin sähköpostilla suunniteltu menua ja herkullinenhan siitä sitten tulikin... Halloween tulossa, joten sekin siellä täällä pilkahteli...

Tällainen näky meitä odotti kun saavuttiin tapahtumapaikalle ;)

Pöytä notkuu herkkuja... NAMSK!

Alkuun vaihdettiin kuulumisia ja sitten aloitettiin kokkailut. Herkulliset lihapullat, maittavat tomaatti-mozzarella-basilika-leipäset, rapsakka kreikkalainen salaatti ja tietysti Sangria valmistuivat kuin huomaamatta.  

Tulipahan testattua tuollanenkin rajauksen jatko...

Toiminta osiona tällä kertaa itsensa hemmottelu. Nyssäkät auki ja eikun meikkaamaan; aiheena kokeile jotain mitä et ole ennen kokeillut.





Voi sitä naurua ja ihmetystä kun ähellettiin meikkejä naamaan. Valmiista naamoista muutama perinteinen ryhmäkuva ja sitten syömään... eihän siinä meikkaamisessa hurahtanutkaan kuin pari tuntia, joten nälkä alkoi olla yhdellä jos toisella....

Ja miehän kun siis en osaa meikata...

Maha täynnä on aina ihanaa (ja fiksua) mennä saunaan, joten tuumasta toimeen. Siellä saivat kyytiä parituntisen äherryksen tulokset kun testailtiin erilaisia puhdistustuotteita, naamioita jne...








Saunanraikkaina sitten olikin hetkinen aikaa ährätä kynsilakkojen parissa. Talon isäntä oli komennettu lakkojen ja kynsitarrojen ostoon, joten oli hyvä lakkailla varpaankynnet näyttäviksi. Kaikilla ei ihan vielä kynsiin asti tarrat ehtineet ;) ja osalla jopa sormien kynnet sai kauniin värin.

Mikähän mahtoi olla lakoissa se suosikkiväri?!

Jälkiruokana ihanaa suklaista kakkua ja porkkanakakkumuffinsseja, teetä ja sympatiaa sekä tietysti namuja. Henkeviä keskusteluita ja kevyttä naureskelua. Kellonaikaa kun alettiin ihmettelemään niin eipä se ollut ihme, jos jollakulla hieman jo silmät painoivat, elettiinhän jo liki puoltayötä.

Juuri lähdön hetkellä päätettiin vielä kaivella vähän kangaspusseja ja tilailla ihania pipoja seurueen pipomestarilta ;) tulossa hyviä ja lämpimiä pipoja.

Parhaimmat naurut saatiin kun selviteltiin illan maksukuvioita. Lopputuloksena oli että kauppalaskun maksanut sai käteensä lounassetelin ja 5 €.... mateemaattisia taitoja ei siis meiltä löytynyt eikä tainnu mennä ihan niinkuin piti mutta ensi kerralla sitten jonkun toisen pussista ;)

Sitten väsyneet leidit kotia kohti. Kun lopulta kaarsin omaan parkkiruutuun, marssin sisään ja hampaidenpesun kautta unille, ei paljon tarvinnut unen tuloa kysellä. Hymy huulilla nukahdin ja mietin että on miulla vaan huikeita ystäviä. Pian uusiksi, eikö vaan?!

mikä tekee syksyn?

Miulle syksy on pimeitä iltoja, kynttilän valoa, kirpeitä syyssäitä, lämmintä vaatetta ja VILLASUKAT! Syksyllä saa nauttia luonnon ihanasta väriloistosta, kylmästä tuulesta ja sateesta. Syksyn tulon tietää siitä että lapsuudenkotiin mennessä siellä tuoksuu sienille (ennen se oli: hyi, sieniä. tätä nykyä: nam, sieniä). Myös ulkona tuoksuu erilaiselle kuin kesällä.

Serkun hurjat leikit ihmetyttää...

Syksyn tuloa on ollut tänä vuonna erilaista seurata kun siitä on ollut nauttimassa myös Törötiina. Uudet asiat ihmetyttävät pientä ihmistä kovasti ja jotenkin sitä itsekin osaa erilailla asennoitua syksyyn. Törötti vietti männä viikonloppuna aikaa mummolassa serkkupoikien kanssa ja varsinkin pienemmän kanssa löytyi yhteinen sävel. Kauniina syyspäivänä komennettiin ulos ukki kahden naperon kanssa ja hauskaa heillä näytti olevan.

Pihalla oli liukumäki, joka on Törötiinan suosikki.

On ihanaa asua täällä, missä voi nauttia neljästä erilaisesta vuodenajasta. Kesän lämpö vaihtuu syksyllä kauniisiin väreihin, kirpeisiin ja sateisiin syyspäiviin. Ja pikkuhiljaa talvi alkaa tehdä tuloaan ja maahan sataa ensimmäinen valkoinen peite (sitä odotellessa). Ja toisaalta keväällä on ihanaa seurata kun luonto alkaa heräilemään ja nousta uuteen kukoistukseen kesää kohti mentäessä. Niin, mie en ainakaan pysty määrittelemään että mikä olisi vuodenajoista se parhain. Kaikki ne on miusta parhaita.

Raikkaita syyspäiviä ja nauttikaa syksystä täysin siemauksin, kohta se talvi jo tulla jollottaa ;)

Reissuilla reippahilla

On tullut viime aikoina reissattua ja muutenkin elämä vienyt mennessään niin ei ole paljon ehtinyt kirjuuttelemaan. Nyt kuitenkin uudella innolla taas ja isolla kuvalastilla varustettuna. 

Meillä oli lokakuun alussa ihania ja odotettuja vieraita kun Törötiinan kummitäti vieraili täällä viikon verran.  

Mukana matkassa oli myös kummin "avaruuskani", jota Törötiina alkuun pelkäsi mutta loppuviikosta kaverukset jo taistelivat samasta autosta.

Sittenpä lähdettiin jo itse reissun päälle. Kohteina meillä kummitukset Jyväskylässä ja Tampereella. Autoilu on sitten ihanaa, varsinkin kun matkaseurana on hyväntuulinen supermatkustaja Törötiina ;) Matkat taittuivat siis mukavasti. Ensin Jkylään stopattiin pariksi päiväksi. TöröT jaksoi remuta ja riehua ihan niinkuin kotonakin.  Ja välillä piti aina käydä hakemassa virtaa äipän sylistä...  Kiinnostavinta oli kuitenkin kurkistella ikkunasta ulos kummin ja avaruuskanin kanssa.

juoksen karkuun, ota kiinni.... hihiii...

ahaa, miniläppäri: sitä mie just tarviinkin..

jaahans, vai tollasta rasvaa ne mainostaa...

Tekniset laitteet kiinnostavat kovasti tätä pientä insinöörinalkua.

Lepotauko!

Vielä ennen Tampereelle siirtymistä ehdittiin onneksi käydä moikkamassa rakkaita ystäviä <3.

Tampereen valloitimme tiistaina ja tutusti edessä käynti länsinaapurista tulleessa jättikotikaupassa ;) sieltä kotiinviemisinä uusi työpöytä, jonka ääreen on hyvä istua surauttelemaan uusia luomuksia... (kankaitakin kun tuntuis olevan eikä ne tällä menolla kyllä lopukaan... nimim. taas kävin hypistelemässä...)

Tähän sen Husqvarnan pitäs mahtuu...

Ihanaa oli Tampereella vaan olla ja rentoutua hyvien ystävien ja ihanien pikkuneitosten seurassa. Ja reippaasti sitten vaan kotia kohti ajelemaan.

Jossain matkan varrella virkuttimilla olen saanut seuraavanlaisia tekeleitä aikaan.

Törötiinan villatakki, ihanalla mallilla (kiitos RuttuNuttu http://ruttu-nuttu.blogspot.com/2011/07/mooko-neule2-ja-ohjetta.html)

Ja itselle syntymässä samanmoinen, tosin ohjetta pitää soveltaa, joten voi kestää jonniin aikaa että päälleen saa vetää... no ne on tainneet kylmää talvea ennustaa eli eiköhän käyttöä tule ;)

Sellaista elämää tällä kertaa... katsotaan mitä tuleman pitää. Hasta luego!

sy; sew; coser; nähen; ommella

Elikkästä näin päästiin usemmalla kielellä rakkaaseen harrastukseen ja yhteen tärkeimmistä "terapiamuodoistani" Ompeluun. Pohjustuksena kerrottakoon että aikanaan ala-asteella piti valita tekniset tai tekstiilityöt, niin tämä tyttöhän valitsi ne tekniset työt ;) kuitenkin sen verran on ollut intoa että oon oppinu ompelukonettakin käyttämään.

Ompelukone tuli lapsuudenkodissa tutuksi siitä, että iskä korjas meijän kaikki rikkoontuneet vaatteet ja lyhensi housut yms... Kyllä sitä kai itekkin opetteli siinä samalla "vanhan kunnon Husqvarnan" käyttöä. Sittemmin ompeluhommat jäi urheilun ja muutenkin menevän elämän jalkoihin mutta onneksi löysin sen uudelleen. Kipinä ompeluun on varmaan aina kuitenkin kytenyt jossain syvällä pinnan alla, esiin se kuitenkin pulpahti pikkuisen Törötiinan odotuksen myötä. Silloin päätin että haluan lapsellani käytettävän kestovaippoja (ainakin osan aikaa), jotka arvelin rohkeana tyttönä ommella ite. No siitäpä se sitten lähtikin, muutamat ensimmäisethän oli niitä testiversioita (tosin tais ne ajoittain jopa toimiakin) ja mitä enemmän ompelin sen helpommalta se alkoi tuntua.

vaipat vol.1 (jo pieneksi jääneitä) näistä nuo raidalliset on niitä testiversioita.

Sittenpä aloinkin jo ettiä kivempiä vaippakuoseja ja kangaskaupassa tuli käytyä kerran jos toisenkin. Tätä nykyä kangaskauppaan on kivempi mennä kun vaatekauppaan ;) Myös imuja vaippoihin olen ommellut ihan ite.

Vaipat ja imut.

  Ompelukonekin meni vaihtoon viime joulun alla, kun iskän sponsoroima halpis "Brother" päätti että ei toimikaan... Marssiin kauppaan (herra Iskä matkassani tietty) ja pyysin saada perushyvän koneen. Nyt miulla pöydällä surraa Husqvarna VIKING Emerald 118 ja hyvinpä surraakin.

uskollinen työkoneeni <3

Tällä hetkellä työn alla on viimeiset kestovaipat, sitten aion aloittaa Törötiinan "vaatemalliston" suunnittelun ja työstämisen. Kankaita pikkuneidin vaatteita varten on kertyny jo jonniin verrran ja sormet syyhyten ootan että pääsen värkkäämään niistä jotain mukavaa...

Vaipat vol. 2 eli tällä hetkellä käyttössä, etualalla oikealla öttömönkiäinen ja sienet uusimpia.

Mm. näistä pääsen jotain mukavaa työstämään.. Kuvassa ruskea & ruskea-turkoosi ovat merinovilla interlockia, takana erilaisia ihania velourkankaita, etualalla raidallista, pallollista ja kuvioillista trikoota ja kaiken alla taustakankaana ihana pehmeä collegekangas. kenties nämä nähtävillä toisessa muodossa jossain vaiheessa ;)

 

 

 

 

 

 Näihin kuviin näihin tunnelmiin, taidanpa hilppasta tuonne ompelukoneelle kun Törötiina vielä nukkuu, josko se viimeinenkin vaippa sais ne tarrat pintaan ja sitten kaavapaperit pöllyämään. Niin ja sponsorille (iskä <3) kiitos!

Aa aa varpaillaan...

Tänään illalla nukutin meidän törötiinaa ja siinä samalla päätin että nyt mie sen teen. Joten tässä sitä sitten ollaan :) Ystävien blogeja mie oon tirkistelly ja sitä kautta löytänyt itteni täältä ihmeellisestä maailmasta. Varovasti varpaillaan lähdin hiipimään ja kas vain, nyt sitä tässä omaan blogiin kirjoittelen. Tulevaisuudessa siis täältä voi löytää miun käsityöaskarteluiden tuotoksia, otoksia meidän vauhdikkaasta elämästä ja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Terapiamielessähän tätäkin luodaan, kuten myös käsitöitä ja musiikkia (siis en toki ite musiikkia luo, soittelen ja kuuntelen kyllä).

Tänään nettiä selaillessani löysin uutta musiikkia yhdeltä lempiartisteistani Juha Tapiolta.

Siinäpä varmaankin miun tämänhetkinen voimabiisi: Sitkeä sydän.

Terapoidaan taas pian!