kohti syksyä...

Lämmin kesä oli ja meni. Nyt syksy lähenee hurjaa vauhtia, vai liekö se jo on täällä. Kaksi kuukautta on mennyt hujahtaen ja nyt meillä ollaan opeteltu olemaan tyttöjen kesken kun perheen miespuolinen edustaja palasi sorvin ääreen. Hubaa meillä on, välillä tosin aika uuvuttavaakin. Pian 3 vee uhmaisen kanssa ois ihan hyvä, jos omais lehmänhermot (ne ketä miut hyvin tuntee, tietää että sellaisia ei miulta löydy...tosiaankaan). Mutta tässä sitä porskutellaan. Juurikin koittaa tuohon isompaan iskeä flunssa (tai no kaipa se tulee jos juoksee avojaloin märällä nurmikolla eikä pistä riittävästi vaatetta päälle...). Pitääki käydä pilkkomassa valkosipulit sen sängyn viereen...

Kangaskasoja olen kasvattanut hurjasti ja ajatuksia on edelleen satamäärin (ei vaan lapsille, itselle, äitille, isännälle, veljelle ja vaikka kelle)... kyllä se tästä, oon päättäny ottaa oman aikani sekä ompeluille kuin myös itestä huolehtimiseen (kuntoilua ja pilatesta).

Nyt odotan saapuvaksi pakettia länsinaapurin puolelta että pääsisin tosi toimiin Buzzadorina, kun kerrankin tulin valituksi kampanjaan... kuulette siitä ja buzzaamisesta siis pikapuoliin.. ja toivottavasti minun hymyni on sen kampanjan myötä hohtavan valkoinen...

tässäpä nämä miun muruset Törötiina (ensi viikolla 3-v. apuva!!) ja Tuhinatiina (ainakin tällä hetkellä hyvin tuhisee...)

täystyöllistäjät ;)

Nämä kaksi neitokaista pitävät huolen siitä että tällä mammalla riittää tekemistä. Pienempi rinsessa tuli hetken odottelun jälkeen juuri ennen juhannusta ;) on ne vaan murusia molemmat!

Lisäksi paikalliselle rokkifestarille luvatut ompelukset täyttävät ompelupöydän. jahka saan ne tehtyä niin sittenpä alkaa surruuttelut omille (ja muiden) nakeroille.

niin ja tädiltä lainassa oleva uskollinen vanha bernette ilmoitti ettei jaksa enää miun tahdissa, joten nyt pöydän reunaa koristaa ja kovassa käytössä ahkeroi uusi Bernina 700D :)

palataan toivottavasti pian!

tuotteliasta aikaa?!

Odottavan aika ON pitkä, mutta onneks on ollu jotain tekemistäkin.

Ihanille ystävillemme syntyi pikkuinen prinsessa, jolle tietysti piti näprätä jotain kivaa... Uusimmasta OB:sta (3/2013) napatut kaavat koossa 62 cm (oisko ollu housut: summer sea ja hupputunika malli numero 5?). Heppakangas lähimmäisestä kangaskaupasta ja housujen yksivärinen trikoo löytyi tuolta kangaskätköistä, resorit varmaankin jossain vaiheessa Eurokankaasta.





Omalle vauhtiviikarille on ollut tämä tunika jo ajatuksen tasolla tulossa KAUAN. Nyt valmiina hengen tuotoksena heppatunika Lucky Cat -kaavalla (OB ?/2013, koko 104). Kankaathan on samat kuin noissa vauvalahjoissa.













Tämä sitteri on palvellut meidän Törötiinan lisäksi serkkupoikaa ja siinä välillä kavereidenkin lapsosia... Ennen hänen pukunsa oli vihreä, mutta nyt uudistuksen jälkeen Ikean kangas EIVOR LEVA jatkaa palvelusta. Toki vanha vihreä päällinen on vielä jemmassa.

puhelimella otettu kuva, joten laatu on mitä on...

Paljon muutakin on koneiden kanssa surissut mm. paikallisen rokkifestarin talkootyöt (kaitaliinat), muutamat vauvalahjat jo ennakkoon... (hyvissä ajoin, tuossa viereisessä kuvassa vähän maistiaisia...). Myös kaavapaperit kovasti rapisevat kun itelleni huppareita (joo näihin lämpimiin kesäsäihin) kaavoittelen. Ja tietty edelleen ne äipälle luvatut mekot ja tunikat odottavat valmistumistaan... kaikki ajallaan... eikös niin.






Me täällä jatkamme odottelua ... saas nähdä kuinka paljon tässä pitää vielä ommella... ;)

Postia-postia...

Mie ootin ja ootin ja tulihan se viimein: sinulle on postia2- tempauksen toinen paketti ;) ensimmäisellä siis hemmoteltiin käsiä ja tällä toisella paketilla pääsen jalkojeni kimppuun...jahka yllän niihin hieman paremmin.

Dermosilin jalkakuorinta ja jalkavoide tulivat kuin tilauksesta kuumuudesta (ja ehkä jostain muustakin syystä) turvonneille ja väsyneille jaloille. Pakettiin oli sukeltanut myöskin muutama suklaapatukka ja lakupötköt mutta tämä hellivä lämpö oli tehnyt niillekin tehtävänsä ja nyt ne odottaa tuolla jääkaapin uumenissa jähmettymistä ;)

Jalat sain jo vaivoin kuorittua ja jahka tämä ihanuustuote pääsee loppumaan, miun pitää ehkä hankkia sitä omatoimisesti lisää. Jalat tuntuu tosi pehmeiltä ja virkeiltä (!). Suurimmaksi salaisuudeksi jäi kuitenkin nyt sitten että mistä blogista tämä minun salainen ystäväni olikaan peräisin. Itsehän laitoin paketin matkaan jo hyvissä ajoin ennen määräaikaa (26.5.) ja se olikin saapunut perille, kun kävin kurkkaamassa Arjeniloa blogista ;)
 

Nyt jatkan ompeluita... niitäkin sitten esittelen jahka saan valmiiksi + löydän kameran jostain... voi tosin kyllä olla että tässä menee hetkonen, varsinkin jos tämä potkijabebe täältä tulisi ulos... ;)

lomanaloitus

No nyt se on sitten niin että työt on tehty ja on aika lomailla. Ennen lomalle jäämistä sain kuitenkin töissä työkavereilta ihanat "läksiäisbileet" eli siis elämäni ensimmäiset vauvakutsut. Ensin minua hemmoteltiin rentoutuksella (joskin tämä juhlinnan syy piti huolen että en päässyt nukahtamaan..) ja käsien kuorinnalla + hieronnalla. Loppusilauksena tähän ensimmäiseen osioon oli tietysti kynsien lakkaus, joka toteutettiin minulle uudella tuttavuudella eli magneettisella (?) kynsilakalla. Lakkaan muotoutui aaltokuvio kun heti lakkaamisen jälkeen pidettiin magneetilla varustettua lakkauspäätä siinä päällä. Ihanaa kun joku toinen sen teki, miulla itellä ei kärsivällisyyttä moiseen riittäisi.

Sitten sain hetken hengähtää ja hörpätä vettä. Jostain kumman syystä miulle naurettiin kun pyysin että ottaisin lasillisen valkoviiniä :) Seuraavaksi silmäni sidottiin ja minun piti lähteä pitämään esittelyä...?! Joo-o todellakin silmät sidottuna tunnustelin että mitähän tässä esitellään (ja kuulemma kieliäkin olisi pitänyt puhua... hablo un poco español pero no muy bien). Vauva siellä odotteli vaippaansa (kesto sellaista). Ja sitten alkoi pukemisrumba... Kumma juttu miten ne pikkuvauva-asiat tulee tuolta takaraivosta: pimeässä voi löytää ja tunnistaa erinäiset vaatekappaleet ja saada ne oikeassa järjestyksessä sekä ihan sävysävyyn mätsämään vauvan päälle. Muutamat lelut piti tunnistaa myös ja sitten vuorossa olikin haastavin osio... minua odotti pötkylä.


 

Onnistuneesti sain sen avattua ja tulkittua kantoliinaksi. Silmät sokkona sidoin liinan (älä vaan kysy millä sidonnalla, mutta vissiin se meni ihan oikein...) ja järjestelin vauvan kyytiin. Tästä kaikesta otettiin kyllä kuvia mutta niitä en ole vielä nähnyt, jos saan ne käsiini niin lupaan laittaa tännekin muutaman.





Kestovaippa ja kantoliina lähtivät meille kotiin mukaan. Ja kuulemma olin läpäissyt testin että olen valmis jälleen tositoimiin jahka "kakkonen" päättää saapua. Lisäksi ihanat työkaverit olivat hankkineet minulle lahjakortin jalkahoitoon, jonne meinaan sitten kesän lopulla suunnata hengähdystauolle hemmoteltavaksi.

Tämän viikon maanantaina oli viimeinen työpäivä (tai viimeiset 2 tuntia). Sen jälkeen suuntasin kulkuni renkaanvaihtoon ja kaupungille. Auringonpaisteessa nautin lounaspatongin sekä kesän ensimmäisen pehmiksen. Tästäpä on hyvä aloittaa sitten se kauan odotettu mammaloma. Toukokuu tuo tulleessaan äiti-tytär-päiviä ja uusia tuulia, tiedä vaikka "kakkonenkin" päättäisi tulla toukokuussa.

Sinulle on postia2

Postimies oli eilen pudottanut toisen odotetun paketin postiluukusta sisään. Kerroinkin tuossa aiemmin osallistuneeni jälleen Ipanaisen Sinulle on postia- blogimammojen hemmottelutempaukseen. Eilen saapuneessa paketissa oli vaikka mitä ihanaa. 

Suklaata, namnam! Salmiakkia (myös muistoja kun Sisuista tulee aina mieleen kun ukki söi sisuja...) NAMNAM! Käsille hemmottelua kynsinauhaöljyn muodossa (mistä salainen ystäväni tiesikin että juuri heitin roskikseen tyhjän kynsinauhavoidepurtiloni...) ja viimeisenä sitten tuo lahjakortti :) juuri maanantaina kaupungilla kulkiessani mietin että pitäisiköhän pistäytyä ko. valintaliikkeessä hemmottelemassa itseään erilaisilla pähkinäherkuilla. Nyt voin sinne iloisena marssia :) kyllä näillä eväin on helppoa hemmotella itseään... ja mikä parasta jatkoa seuraa vielä kun toukokuussa tulee toinen Sinulle on postia-paketti! HUIPPUA tämä tällainen ja kiitos salaiselle blogiystävälle ;)

Pieni ja pehmeä paketti

Viime viikolla posti toi ihanan pehmeän paketin. Blogeja seuratessani olen tykästynyt tähän ihanaan blogiin ja sen taidokkaisiin ompeluihin + applikaatioihin. Siellä silmiini (ja samalla mieleeni syöpyi) ihana villahaalari (klik) ja niinpä aloin tuumasta toimeen. Sähköpostiviestittelyn ja yhteisen suunnittelun jälkeen meillä siis postilaatikoon sujahti oma versio tähtihaalarista.

Mie sain itse valita Annikan blogista mieluisen applikoinnin ja vaikean valinnan jälkeen kameleontti valikoitui koristamaan pientä haalaria. Nyt ootan innolla että tämä vatsassa oleva vappupallo tulee ulos ja pääsen hälle pukemaan kaikkia pienen pieniä vaatteita... Iso kiitos Annikalle Mutturalla- blogista.